Monet digijärjestelmäkameralla kuvaavat eivät käytä lainkaan suotimia vaan luottavat siihen, että suotimien vaikutus voidaan korvata jälkikäteen kuvankäsittelyllä. Osittain tämä onkin totta mutta se lisää jälkikäteen tehtävää työtä ja erityisesti polarisaatiosuotimen jäljittely kuvankäsittelyssä ei aina aja samaa asiaa kuin polarisaatiosuotimen käyttö digijärjestelmäkameralla kuvatessa.
Polarisaatiosuotimet
Polarisaatiosuotimia on kahta tyyppiä: pyöröpolarisaatiosuodin ja lineaarinen polarisaatiosuodin. Näistä vain pyöröpolarisaatiosuodin on digijärjestelmäkameraan käytettävissä (Lineaarinen polarisaatiosuodin estää kameran automaattitarkennusta ja valonmittausta). Polarisaatiosuotimella on monia vaikutuksia: se tummentaa taivasta, korostavat pilviä, vähentävät turhia heijastuksia ja saavat veden näyttämään kuvassa paremmalta. Polarisaatiosuotimella on suurin vaikutus silloin kun auringon valo tulee suoraan ylhäältä eli keskipäivällä kuvatessa. Laajakulmaobjektiivin kanssa polarisaatiosuodinta on käytettävä harkiten sillä se saattaa tummentaa kuvan kulmia liiaksi (vinjetointi).
Puoliharmaasuodin
Puoliharmaasuodinta käytetään jos osa kuvasta (esimerkiksi taivas) vaatii eri valotusajan kuin muu kuva. Puoliharmaasuodin on puoliksi kirkasta ja puoliksi harmaata ja puoliharmaasuotimia on saatavilla eri vahvuuksilla. Harmaa yläosa vähentää kuvan yläosan valotusta ja estää kuvan yläosaa ylivalottumasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti